Tutustu tarkemmin karhunkatseluillan kulkuun ja kojujemme varusteluun sekä lue vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin siitä, miten pukeutua, mitä pakata mukaan ja mitä välttää.
Jos sinulla on vielä muuta kysyttävää, olethan yhteyksissä – suunnitellaan yhdessä toiveittesi mukainen karhunkatseluelämys!
Yleiset kysymykset
Tällä hetkellä meillä on seitsemän katselurakennusta, jotka ovat kooltaan 6–40 m2.
Etukäteisvarauksella pientä lisämaksua vastaan voit varmistaa yksityisen katselurakennuksen, sillä silloin suljemme kalenterin kyseisen rakennuksen osalta. Yritämme aina huomioida toiveet myös paikan päällä varaustilanteen ehdoilla. Kojun voi varata yksityisenä 1-20 hengelle.
Sängyllisistä kojuista löytyy petivaatteet, makuupussi ja tyyny, pienemmissä kojuissa on patja ja makuupussi. Kaikissa kojuissa on kuivakäymälä erillisessä tilassa. Suurimmassa rakennuksessa on myös keittolevy, kaasulämmitin, tuuletin ja akkujen latausmahdollisuus.
Päärakennuksemme Kuntilammella eli Karhunpesä on esteetön. Tarvittaessa voit myös ajaa rakennuksen viereen, kunhan ilmoitat tarpeesta etukäteen.
Koiran voi ottaa mukaan, mutta sen tulee odottaa parkkialueella autossa (Kuntijärventie 127).
Voit ajaa tapaamispaikalle eli parkkipaikallemme (Kuntijärventie 127) matkailuautolla, moottoripyörällä tai millä tahansa kulkupelillä. Kävelymatkaa kojuille on parkkipaikalta n. 400 metriä. Huomioithan, että keväisin, useimmiten toukokuun alkupuolella, Kuntijärventiellä voi olla kelirikkoa.
Voit yöpyä parkkipaikallamme (Kuntijärventie 127) veloituksetta karhunkatseluillan jälkeen. Tilaa on n. 10 matkailuautolle. Huomioithan, ettei paikalla ole sähköä, vessaa tai muitakaan palveluita.
Hintaan ei sisälly eväitä, mutta voit tuoda vapaasti omasi. Emme suosittele kovin voimakastuoksuisia eväitä tai rapisevia pakkauksia. Otathan myös riittävästi juomavettä, sillä meillä ei ole juoksevaa vettä. Alkoholi ja tupakointi on kojuilla kiellettyä.
Hyviä kuvia saa myös kännykällä, kamera ei ole välttämätön. Toisinaan myös oppaamme ehtivät ottaa kuvia ja voivat lähettää niitä sinulle.
Pukeudu sään mukaisesti, kesällä pärjää esimerkiksi shortseilla ja t-paidalla. Suosittelemme tummempia vaatteita, sillä ne vähentävät peililasin heijastusta. Katselurakennuksissa ei yleensä ole hyttysongelmaa, mutta halutessasi voit ottaa mukaan esimerkiksi hyttyshatun. Emme suosittele hajusteita tai hyönteiskarkotteita, sillä karhuilla on erinomainen hajuaisti.
Iltakatselu alkaa klo 18 ja kestää noin 4 tuntia. Yökatselu jatkuu aamuun, noin kello kahdeksaan saakka.
Kyllä, Karhu-Kuusamon opas odottaa tapaamispaikalla ja saattaa sinut kojuun sekä kertoo karhuista ja niiden käytöksestä illan aikana. Illan päätteeksi opas saattaa sinut takaisin parkkipaikalle. Yön yli kestävässä karhujenkatselussa saa oman rauhan klo 22 alkaen, sillä opas poistuu iltakatselijoiden mukana. Aamulla kojusta voi poistua itsenäisesti tai oppaan saattelemana.
Perheet ovat lämpimästi tervetulleita, meillä ei ole ikärajaa ja alle 18-vuotiaat saavat karhunkatselun puoleen hintaan. Joka vuosi meillä käy vauvojakin.
Neljä kojuistamme on moderneja, hyvin eristettyjä hirsirakennuksia, ja pyrimme majoittamaan pienet lapset niihin. Huomioittehan, että kojuissa täytyy siitä huolimatta olla hiljaa.
Viime kädessä vanhemmat ovat vastuussa lasten käytöksestä, ja jos melu yltyy liian kovaksi, voimme joutua pyytämään teitä poistumaan kesken illan. Se on tosin harvinaista, useimmiten vanhemmat yllättyvät siitä, miten lapset jaksavat keskittyä karhuihin. Voit tuoda mukanasi esim. kyniä ja paperia, kirjoja, tabletin tai hiljaisia pelejä. Muista myös hyvät eväät.
Kysymyksiä karhujen kuvauksesta
Kuvausetäisyys on yleensä 20-70 metriä kojusta ja karhujen liikkeistä riippuen. Joskus karhut saattavat tulla lähemmäksi, mutta emme kannusta siihen eettisistä syistä.
Kaikissa kojuissa on kuvauspussit, joista saa objektiivin läpi eli meillä ei tarvitse kuvata lasin läpi. Kuvaajille on 3/8” ruuvit, joilla voi kiinnittää penkkiin oman kuulapään tai kiikun (et tarvitse kolmijalkaa). Kaikissa kojuissa on hernepusseja, Karhunpesässä myös kaksi videopäätä.
Karhu-Kuusamon kausi alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun loppuun, jolloin karhuliikennekin hiljenee. Lokakuun puolivälissä karhut menevät jo talviunille ja haluamme antaa niille siihen rauhan. Ensimmäiset karhut saapuvat Kuntilammelle huhtikuussa.
Vuodenkierto tekee karhunkatselusta kiinnostavaa läpi kauden, joten vastaus riippuu siitä mitä haluat nähdä ja kuvata.
Toukokuun alussa maassa on yleensä lunta, joten voit saada kuvia karhuista hangella. Alkukaudesta on parhaat mahdollisuudet myös ahman ja etenkin lintujen tarkkailuun, sillä monet muuttolinnut, kuten kurjet ja suokukko, pysähtyvät suollamme.
Karhujen kiima-aika on kesäkuussa, jolloin voi seurata suurten urosten tappeluita ja karhuparien dynamiikkaa. Kiiman alussa naaraat vierottavat 1,5-vuotiaat erauspennut, jotka pyrkivät seurailemaan emoa aina kuin mahdollista, mutta juoksentelevat karkuun muita aikuisia. Urokset liikkuvat aktiivisesti kumppaneita etsiskellessään ja katselupaikoillemme saapuu useita uusia karhuja. Viimeisen parin vuoden ajan Karhu-Kuusamossa on päästy kuvaamaan paritteluakin.
Ensimmäiset emot pienten, talvipesässä syntyneiden pentujen kanssa saapuvat yleensä jo kesäkuussa.Heinä-elokuussa on karhujen massakausi, siksi karhuja käy meilläkin enemmän kuin muun kauden aikana: kaikki karhut keskittyvät vain syömiseen.
Elokuussa värit alkavat taittua ruskaan, joka on Kuusamossa kauneimmillaan syyskuun puolivälin tietämillä. Karhut ovat aktiivisia vielä syyskuussakin, sillä monet urokset palaavat takaisin Venäjälle soidemme kautta, mutta karhuliikenne hiljenee kohti syyskuun loppua.
Läpi kauden meillä voi nähdä merikotkia, korppeja, harakoita ja variksia. Meillä vierailee satunnaisesti myös Suomessa harvinainen haarahaukka, maakotka, kana-, hiiri-, varpus- ja tuulihaukka sekä suopöllö.
Kevät on lintujen osalta huippusesonkia Kuusamossa ja toukokuussa Kuntilammellakin voi nähdä kurkia, suokukkoja, suosirrejä ja muita kahlaajia. Alkukesäksi Kuntilammelle jäävät mm. liro, rantasipi, metsä-, valko- ja mustaviklo, taivaanvuohi, tavi, sinisorsa ja taitavasti piilotteleva jänkäkurppa. Kesällä näkee myös telkkiä, haapanoita, järripeippoja, keltavästäräkkejä ja pääskysiä.
Toisinaan voit nähdä tai kuulla metson, teeren tai pyyn, mutta niitä näkee soidinaikaan paremmin ajomatkoilla Karhu-Kuusamoon kuin karhukojuista käsin.
Karhukuvauspaikkamme sijaitsee yksityisellä maalla, jossa karhunmetsästys on kiellettyä, kuten rajan toisella puolen Paanajärven kansallispuistossakin. Siten karhut voivat liikkua Paanajärven ja katselupaikkamme välillä turvallisesti myös silloin, kun Suomen puolella on metsästyskausi. Toimittuamme alueella lähes parinkymmenen vuoden ajan karhut ovat myös oppineet luottamaan meihin.